Mestareiden liiga Basel - AC Roma!

4.11

Monia kertoja katsellessani mestareiden liigapelejä kotistudiossa olen haaveillut tästä hetkestä, että voisi joskus mennä paikan päälle katsomaan hyvää peliä. Oikeastaan Sveitsiin muuttaessani toivoin, että pääsen katsomaan pelin Livenä ja nyt tuli hyvä mahdollisuus mennä. Saimme liput peliin edellisenä perjantaina ja fiilis nousi korkeammalle koko ajan pelin lähestyessä. Saavuimme hyvissä ajoin ennen pelin alkua stadionille St. Jakobs Parkille ja löysimme paikkamme. Hieno hetki oli kuulla paikan päällä tuttu hymni, joka yleensä liimaa kiinni sohvaan pariksi tunniksi.
Yksi asia ei muutu, no vedot menee aina väärin. Kannatin pelissä Baselia ja pelin alku sujui Baselin tahdissa, mutta kun et itse tee maalia niin vastustajalle yleensä tekee. Yleisö oli aika hiljaa, kun Roma meni johtoon ja oikeastaan ääntä tuli kunnolla vasta, kun Basel kavensi 1-2 toisella jaksolla 68min ja pelin loppuaikana oli hyvä tunnelma. 5 maalia, rankkari, paljon keltaisia ja yksi punainen. Hyvä peli katsoa.
Puoliaikahaastattelussa Sveitsin oma poika Roger.

 

Loukkaantuminen!

Kuva nilkasta samana iltana

1.11
Loukkaantumiset kuuluvat urheiluun ja olen usein kuullut sanottavan, että "urheilija ei tervettä päivää näe".
Loukkasin nilkan sarjapelissä viikko sitten. Olin satuttanut nilkkaa edellisessä pelissä lievästi ja otin riskin pelatessani sarjapelissä. Aamulenkillä nilkka tuntui ihan hyvältä ja päätin kokeilla pelaamista. Itse pelissä nilkkaan laitettiin hyvä teippi ja lämmittely meni myös Ok, ei kipuja. Peli kulki ihan kivasti ja nautin pelaamisesta, mutta 50 minuutin kohdalla tuli ikävä tilanne. Jarrutin kovasta vauhdista ja samalla pakki otti hitin, nilkka meni ympäri toiselta puolen. Kipu oli kovin, mitä olen omalla urheilijan uralla kokenut. Jalka ylöspäin, jäitä ja kipulääke, vähän ajan päästä olo tuntui hieman paremmalta.
Yöllä menin lääkärin vastaanotolle joukkueen fysioterapeutin ja urheilutoimenjohtajan kanssa. Sain kepit, särkylääkkeet, voltaren emulgelvoiteen ja röntgenkuvista tiedon, että luita ei ole rikki.

Maanantaiaamuna menin  lääkärin vastaanotolle ja sain lähetteen magneettikuviin. Kävin magneettikuvissa ja sain kuulla lääkärin vastaanotolla tuomion, tosin saksaksi. Nivelsiteet vahingoittuneet ja nivelkapseli hajalla, taukoa reilu kuukausi.

Yritän koota omat ajatukset, mitä seuraavaksi. Miksi pelasin, vaikka oli riski loukkaantua.
1. Olen ulkomaalainen pelaaja täällä, jos voin haluan pelata. (jos koen, että voin auttaa omaa joukkuetta)
2. Jalka tuntui ihan hyvältä lämmittelyssä ja nilkassa oli hyvä teippi.
Päätös pelaamisesta oli oma ja ei ollut tarkoitus loukkaantua. Sometimes shit happen.
Seuraavaksi suuntasin ajatukset kuntoutumiseen. Mitä voin tehdä kuntoutumisen eteen?
- Ensin on tärkeää tietää, mikä on.  (lääkäri, fysioterapeutti, tarvittaessa kuvat)
- Kun tietää mitä on, niin suunnitelma kuntoutumisesta. (treenaaminen, fysioterapeutti, kuntoutumisaikataulu)
- Mitä voin tehdä nyt, kun en voi treenata joukkueen mukana ja mihin ei normaalisti ole aikaa. (intensiivinen saksan opiskelu, mestareiden liigapeli, matkustaminen Suomeen?)